Lapsen oikeuksien viikko 2023

Hyvää lapsen oikeuksien viikkoa! 🇫🇮

Lapsen oikeuksien viikon kunniaksi haluan puhua kahdesta asiasta, jotka koskettavat työssäkäyviä vanhempia perheineen.

Ensiksi imetys. Vanhempainvapaauudistuksen myötä äidit palaavat vanhempainvapaalta aiempaa varhemmin takaisin työelämään, joko lapsen ollessa puolen vuoden tai noin yhdeksän kuukauden ikäinen. Äidin aikaisempi paluu töihin sujuu parhaiten, kun työpaikoilla huomioidaan imetyksen ja työn yhdistäminen. Imetystä voi ylläpitää työpäivien ajan maidonpumppaus- tai imetystauolla ja siksi työantajan tulisi huomioida puitteet ja tauko joko imetykselle tai maidon pumppaamiselle. Suomessa ei ole lakisääteisiä taukoja imettäville vanhemmille; toistaiseksi. Imetyksen hyödyt sekä äidille että lapselle ovat kiistattomat ja imetystä suositellaan puolesta vuodesta jopa kahteen ikävuoteen. Rintamaito antaa imetetylle lapselle infektiosuojaa ja myös vanhemmalle merkittäviä, pitkäaikaisia terveyshyötyjä.

'Työelämän imetystä tukevista käytännöistä säädetään lailla jo esimerkiksi Norjassa ja Virossa. Palkalliset imetys- tai pumppaustauot tai oikeus palkalliseen työajan lyhentämiseen imetysaikana ovat osa kansainvälisen työjärjestö ILO:n äitiyssuojelusopimusta, jonka ratifiointia myös Suomessa on esitetty muun muassa THL:n toimesta. Toistaiseksi sopimuksen ohittamisen perusteeksi on esitetty väite, että pitkät äitiysvapaat turvaavat suosituksenmukaisen imetyksen, mutta perhevapaauudistuksen myötä tilanne on muuttunut. Nykylainsäädännössä ainoastaan työturvallisuuslaki huomioi imettävän työntekijän oikeuden ylimääräisiin lepotaukoihin.'

'Työnantajan näkökulmasta konkreettisin hyöty lienee imetyksen antama infektiosuoja: imetetyt lapset sairastavat vähemmän ja lievemmin, mikä vähentää poissaoloja sairaan lapsen hoidon takia sekä niistä johtuvaa lisätyötä ja kustannuksia. Imetysmyönteisyyden on raportoitu vähentävän työterveyshuollon käyttöä sekä poissaoloja jopa kolmanneksen.' Näiden seikkojen luulisi motivoivan myös työnantajapuolta. Lisätietoa aiheesta löytyy MIB ja Imetyksen tuki-sivustoilta.

Toinen asia jonka haluaisin nostaa esille on hyvin kipeä. Lapsensa menettäneet vanhemmat. Alle 18-vuotiaita lapsia kuolee vuosittain Suomessa yhteensä noin 400–500. Heistä kuolleena syntyneitä lapsia on alle 200. Jos lapsi kuolee vanhempainrahakauden jälkeen, vanhemmat eivät ole oikeutettuja mihinkään sellaiseen yhteiskunnan tarjoamaan tukeen, joka mahdollistaa töistä pois olemisen. Kansaneläkelaitos sekä työnantajat edellyttävät sairauden olemassaoloa, ennen kuin voidaan myöntää sairauslomaa ja maksaa sairauspäivärahaa tai palkkaa sairausloman ajalta. Tällä hetkellä työntekijät ovat eriarvoisessa asemassa. Toiset joutuvat hakemaan esimerkiksi masennusdiagnoosilla sairauslomaa ja tällä saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia tulevaisuudessa mm vakuutuksen ottamiselle ja se saattaa haitata jopa adoptioprosessia.

Meidän tulisi myös Suomessa ottaa käyttöön Tanskan malli ansiosidonnaisesta suruvapaasta, jonka kesto on noin 6kk. Suruvapaan tarkoitus on olla perhe-etuus, jonka tavoitteena ja tarkoituksena on tukea vanhempia ja tarjota taloudellisesti turvattu tilanne käsitellä surua ja järjestellä elämää uudelleen. Lisää tietoa aiheesta löytyy Käpy ry:n sivuilta.

Me emme voi tyytyä vain taistelemaan saavutetuista eduista, joten odotan meidän liitolta aloitteellisuutta näiden edistämiseksi, sillä perheille ja työyhteisöille nämä asiat ovat valtavia.

Sonja Tahlo - puhe Pamin valtuuston syyskokouksessa 2023